By Hanna 
Heikki Juutinen yhdistetään Koskelan henkirikokseen, joka tapahtui Helsingissä 4. joulukuuta 2020. Tapauksessa kolme 16-vuotiasta poikaa kohdisti samanikäiseen nuoreen pitkäkestoista väkivaltaa. Uhri menehtyi saamiinsa vammoihin, ja kaikki kolme tekijää tuomittiin myöhemmin murhasta.
Koskelan henkirikos järkytti suomalaisia syvästi. Se herätti keskustelua nuorten väkivallasta, kiusaamisesta, ryhmäpaineesta ja aikuisten vastuusta. Tapauksen vakavuutta lisäsi se, että tekijät ja uhri tunsivat toisensa jo ennen surmailtaa.
Kuka on Heikki Juutinen?
Heikki Juutinen oli Koskelan tapahtumien aikaan 16-vuotias. Hänen nimensä on yhdistetty tapaukseen julkisuuteen päätyneiden oikeus- ja esitutkinta-asiakirjojen kautta. Suuret uutismediat ovat kuitenkin käsitelleet tekijöitä pääasiassa nimettöminä, koska he olivat rikoksen tapahtumahetkellä alaikäisiä.
Juutisesta ei ole saatavilla luotettavaa ja tarpeellista tietoa tapauksen ulkopuolisesta yksityiselämästä. Siksi hänen perhettään, nykyistä asuinpaikkaansa tai muuta henkilökohtaista elämäänsä koskevia verkkoväitteitä ei pidä esittää varmoina tietoina. Tapauksen ymmärtämisen kannalta tärkeintä on keskittyä poliisin selvityksiin ja oikeuden ratkaisuun.
Heikki Juutinen Koskelan henkirikoksessa
Heikki Juutinen oli yksi kolmesta nuoresta, jotka tuomittiin Koskelan murhasta. Helsingin käräjäoikeus katsoi kaikkien kolmen osallistuneen tekoon yhdessä ja yhteisymmärryksessä. Oikeuden mukaan kyse ei ollut vain yhden henkilön toiminnasta, vaikka osallistumisen määrä vaihteli tekijöiden välillä.
Tutkinnan alkuvaiheessa tapahtumista esitettiin erilaisia kertomuksia. Poliisin keräämät viestit, videot, kuulustelut ja muu todistusaineisto muodostivat kuitenkin laajemman kuvan illan kulusta. Tämän aineiston perusteella rikosvastuu ei rajoittunut vain yhteen paikalla olleeseen nuoreen.
Mitä Koskelassa tapahtui?
Uhri ja kolme muuta nuorta kokoontuivat 4. joulukuuta 2020 Koskelan entisen sairaalan alueelle. Tarkoituksena oli viettää yhden nuoren syntymäpäivää. Poliisin mukaan uhrille oli tarkoitus tarjota alkoholia ja kohdistaa häneen väkivaltaa illan aikana.
Väkivalta alkoi pian nuorten saavuttua alueelle. Se jatkui eri muodoissa noin kolmesta neljään tuntia ja tapahtui useassa paikassa laajalla sairaala-alueella. Uhri oli voimakkaasti päihtynyt, minkä vuoksi hänen kykynsä puolustautua ja poistua paikalta oli heikentynyt.
Väkivalta oli pitkäkestoista
Koskelan henkirikoksessa ei ollut kyse lyhyestä tappelusta tai äkillisestä riidasta. Oikeuden mukaan väkivaltaa jatkettiin pitkään, vaikka uhrin heikko kunto oli selvästi havaittavissa. Tekoon osallistui kolme henkilöä, ja sen aikana käytettiin myös erilaisia välineitä.
Väkivaltaa jatkettiin vielä tilanteessa, jossa uhri ei enää kyennyt puolustautumaan normaalisti. Käräjäoikeus piti tekotapaa kokonaisuutena erityisen raakana ja julmana. Juuri teon pitkä kesto ja uhrin puolustuskyvytön tila olivat tärkeitä tekijöitä murhatuomion kannalta.
Tapahtumia kuvattiin puhelimilla
Osa väkivallasta ja nöyryyttävistä teoista kuvattiin nuorten matkapuhelimilla. Tallenteita lähetettiin tekijöiden keskinäisissä Snapchat-keskusteluissa. Poliisin tietojen mukaan niitä ei kuitenkaan levitetty laajasti ulkopuolisille.
Puhelimista löydetyt videot ja viestit olivat tutkinnassa tärkeää todistusaineistoa. Ne auttoivat selvittämään tapahtumien kestoa, eri henkilöiden toimintaa sekä sitä, mitä ennen tapaamista oli suunniteltu. Digitaalinen aineisto tuki poliisin muodostamaa kokonaiskuvaa tapahtumista.
Uhri jätettiin ilman apua
Vakavasti loukkaantunut uhri jätettiin tapahtumapaikalle ilman apua. Tekijät poistuivat alueelta yhdessä, vaikka heidän täytyi havaita hänen erittäin huono tilansa. Kukaan heistä ei hankkinut uhrille välitöntä sairaanhoitoa.
Kaksi nuorista palasi seuraavana päivänä paikalle tarkistamaan uhrin tilaa. Poliisin mukaan tapahtumien jälkeen keskusteltiin myös ruumiin mahdollisesta kätkemisestä tai hävittämisestä. Uhrin ruumis löydettiin lopulta maanantaina 7. joulukuuta 2020.
Tutkinta käynnistyi nopeasti
Ruumiin löytyminen käynnisti laajan poliisitutkinnan. Viranomaiset saivat pian tietoja nuorista, jotka olivat olleet uhrin kanssa tapahtumailtana. Aluksi osa paikalla olleista esiintyi todistajan asemassa, mutta heidän asemansa muuttui tutkinnan edetessä rikoksesta epäillyiksi.
Poliisi kuulusteli nuoria useita kertoja ja teki teknistä tutkintaa. Lisäksi matkapuhelimista löytyneitä viestejä ja tallenteita tarkasteltiin huolellisesti. Kolme nuorta vangittiin joulukuussa 2020, ja tapausta ryhdyttiin tutkimaan murhana.
Kiusaaminen oli jatkunut aikaisemmin
Poliisitutkinnassa selvisi, ettei joulukuun surmailta ollut ensimmäinen kerta, jolloin uhri joutui väkivallan kohteeksi. Häntä oli kohdeltu alistavasti ja pahoinpidelty myös aikaisemmin. Tutkintaan liittyi lisäksi ryöstö ja useita muita väkivaltarikoksia.
Uhri piti tekijöitä kavereinaan, vaikka häntä kohdeltiin toistuvasti huonosti. Hänen asemansa ryhmässä oli muita heikompi. Poliisi kuvaili kokonaisuutta pitkään jatkuneeksi väkivaltaiseksi kiusaamiseksi, joka päättyi lopulta nuoren kuolemaan.
Miksi teko oli murha?
Käräjäoikeus katsoi, että tekijöiden täytyi pitää uhrin kuolemaa toimintansa varsin todennäköisenä seurauksena. Oikeuden mukaan he ymmärsivät väkivallan vakavuuden ja havaitsivat uhrin huonon kunnon. Siitä huolimatta tekoa jatkettiin pitkään.
Murhaksi arvioimiseen vaikutti erityisesti teon raaka ja julma toteutustapa. Kyse ei ollut siitä, että oikeus olisi osoittanut nuorten lähteneen paikalle valmiin tapposuunnitelman kanssa. Heidän katsottiin kuitenkin hyväksyneen kuoleman varsin todennäköisenä seurauksena.
Koskelan murhasta annetut tuomiot
Helsingin käräjäoikeus antoi ratkaisunsa 3. syyskuuta 2021. Kaikki kolme nuorta tuomittiin nuorina henkilöinä tehdystä murhasta. Tuomioihin sisältyi myös muita rikoksia, kuten aikaisempia pahoinpitelyjä ja ryöstö.
Tekijöille määrättiin seuraavat ehdottomat vankeusrangaistukset:
- Kymmenen vuotta ja yksi kuukausi
- Yhdeksän vuotta ja kaksi kuukautta
- Kahdeksan vuotta ja kaksi kuukautta
Rangaistusten pituuteen vaikuttivat kunkin tekijän osallistuminen väkivaltaan sekä heidän muut rikoksensa. Käräjäoikeus katsoi kaikkien olleen tekohetkellä syyntakeisia ja ymmärtäneen toimintansa luonteen.
Tuomioista tuli lainvoimaisia
Kaikki kolme tuomittua ilmoittivat ensin olevansa tyytymättömiä käräjäoikeuden ratkaisuun. Tällainen ilmoitus säilytti mahdollisuuden viedä asia Helsingin hovioikeuden käsiteltäväksi. Se ei kuitenkaan vielä tarkoittanut varsinaisen valituksen tekemistä.
Tuomitut eivät lopulta valittaneet ratkaisuista määräajassa. Myöskään syyttäjä tai uhrin omaiset eivät vieneet asiaa hovioikeuteen. Tämän vuoksi Helsingin käräjäoikeuden antamat murhatuomiot jäivät lainvoimaisiksi lokakuussa 2021.
Miksi tuomiot eivät olleet elinkautisia?
Suomessa alle 18-vuotiaana tehdystä rikoksesta ei voida tuomita elinkautiseen vankeuteen. Kaikki kolme tekijää olivat tapahtumahetkellä 16-vuotiaita. Sen vuoksi heidän rangaistuksensa määrättiin nuorina henkilöinä tehdyistä rikoksista.
Nuorena tehty rikos vaikuttaa myös ehdonalaiseen vapautumiseen. Ensikertalainen, joka on tehnyt rikoksen alle 21-vuotiaana, voi päästä ehdonalaiseen vapauteen suoritettuaan kolmasosan rangaistuksestaan. Tämä ei poista tuomion vakavuutta, mutta se lyhentää käytännössä vankilassa vietettyä aikaa.
Viranomaisten toimintaa arvioitiin
Koskelan henkirikoksen jälkeen selvitettiin myös koulun ja lastensuojelun toimintaa. Tarkoituksena oli arvioida, olivatko viranomaiset laiminlyöneet velvollisuuksiaan ennen nuoren kuolemaa. Uhrilla tiedettiin olleen vaikeuksia, ja hän oli asunut kodin ulkopuolelle sijoitettuna.
Poliisin esiselvitys ei antanut aihetta käynnistää rikostutkintaa viranomaisten toiminnasta. Koulun katsottiin puuttuneen sen tietoon tulleeseen kiusaamiseen asianmukaisesti. Kaikki aikaisemmat väkivallanteot eivät kuitenkaan olleet aikuisten tiedossa, koska uhri oli salannut osan tapahtumista.
Mitä tapaus kertoo ryhmäpaineesta?
Koskelan henkirikos osoitti, kuinka vaaralliseksi ryhmän sisäinen vallankäyttö voi muuttua. Kun yksi henkilö asetetaan muita alempaan asemaan, hänen rajojensa rikkominen voi vähitellen muuttua ryhmälle tavalliseksi. Ilman nopeaa puuttumista teot saattavat muuttua entistä vakavammiksi.
Ryhmäpaine ei kuitenkaan poista yksilön vastuuta. Jokaisella paikalla olevalla on mahdollisuus lopettaa väkivalta, poistua tilanteesta tai kutsua apua. Koskelan tapauksessa oikeus katsoi kaikkien kolmen toimineen tavalla, joka teki heistä yhdessä vastuullisia murhasta.
Miksi kiusaaminen-sana ei aina riitä?
Koskelan tapauksesta puhuttaessa käytettiin paljon sanaa kiusaaminen. Se voi kuitenkin kuulostaa liian lievältä silloin, kun toimintaan liittyy pahoinpitelyä, nöyryyttämistä, ryöstämistä ja vakavaa henkistä painostusta. Tällaiset teot ovat väkivaltaa ja rikoksia.
Oikeiden sanojen käyttäminen auttaa tunnistamaan tilanteen vakavuuden. Nuorten väkivaltaa ei tule pitää tavallisena riitelynä tai kasvamiseen kuuluvana käytöksenä. Jos teko aiheuttaa pelkoa, vammoja tai jatkuvaa alistamista, siihen on puututtava heti.
Tapauksen vaikutus Suomessa
Koskelan henkirikos käynnisti laajan keskustelun siitä, kuinka nuorten pahoinvointi voidaan tunnistaa ajoissa. Huomiota kiinnitettiin myös koulujen, vanhempien, lastensuojelun ja poliisin väliseen yhteistyöhön. Yksittäisellä aikuisella ei aina ole kaikkia tietoja, mutta yhdessä voidaan muodostaa tarkempi kuva nuoren tilanteesta.
Tapaus muistutti myös siitä, että nuori voi pysyä haitallisessa kaverisuhteessa pitkään. Yksinäisyys, pelko ja halu kuulua ryhmään voivat vaikeuttaa avun pyytämistä. Siksi aikuisen tulee kuunnella rauhallisesti eikä syyttää nuorta hänen tekemistään valinnoista.
Koskelan henkirikoksen tärkein opetus
Nuoren käytöksessä tapahtuvat selvät muutokset on otettava vakavasti. Selittämättömät vammat, tavaroiden katoaminen, vetäytyminen, päihteiden käyttö ja pelokkuus voivat kertoa väkivallasta. Yksikin huolestuttava havainto voi olla riittävä syy keskustelun aloittamiseen.
Vastuu väkivallan lopettamisesta ei kuulu uhrille. Aikuisten tulee toimia nopeasti ja varmistaa, että nuori saa todellista suojaa. Kun epäillään rikosta tai välitöntä vaaraa, asiasta pitää ilmoittaa poliisille tai hätäkeskukseen.
Yhteenveto
Heikki Juutinen yhdistetään Koskelan henkirikokseen, jossa kolme 16-vuotiasta nuorta tuomittiin ikätoverinsa murhasta. Oikeus katsoi teon tapahtuneen yhdessä ja yhteisymmärryksessä. Tekijät saivat kahdeksasta yli kymmeneen vuoteen ulottuvat ehdottomat vankeusrangaistukset.
Koskelan murhan taustalla oli pitkäaikaista alistamista ja väkivaltaa. Tapaus osoitti, kuinka vakavia seurauksia nuorten keskinäisen väkivallan vähättelyllä voi olla. Samalla se muistutti, että kiusaamiseen, pelkoon ja poikkeaviin vammoihin on puututtava mahdollisimman varhain.