By Hanna 
Oulun Tuiran kaupunginosassa tapahtui syyskuussa 2024 järkyttävä väkivallanteko, joka päätyi lopulta oikeuteen ja sai laajaa huomiota suomalaisessa mediassa. Tapauksen keskiössä oli oululainen Janne Johannes Hepo-oja, joka tuomittiin teosta taposta 9 vuoden vankeuteen. Hovioikeus vahvisti myöhemmin tuomion, eikä rangaistusta lievennetty. Tapaus nousi esiin paitsi rikoksen vakavuuden vuoksi, myös siksi, että se heijasti jälleen kerran suomalaisen oikeusjärjestelmän perusteellisuutta ja tiukkaa näyttövaatimusta henkirikosasioissa.
Oulun Tuira ja kohtalokas ilta
Tapahtumat saivat alkunsa 7. syyskuuta 2024 Oulun Tuirassa, jossa kaksi miestä — Hepo-oja ja uhri — kohtasivat sattumalta. He tunsivat toisensa entuudestaan, mutta tilanne kärjistyi nopeasti väkivaltaiseksi. Välikohtaus päättyi siihen, että Hepo-oja kuristi uhria, joka menehtyi vammoihinsa myöhemmin sairaalassa. Tapaus tapahtui arki-illan aikana lähellä Tuiran Lidlin piha-aluetta, ja useat sivulliset todistivat tapahtumien jälkivaiheita.
Tutkinnassa ilmeni, että tekoa edelsi sanaharkka ja että alkoholi oli ollut osallisena tilanteen kehittymiseen. Poliisi pidätti Hepo-ojan pian tapahtuman jälkeen, ja hänet vangittiin epäiltynä taposta.
Käräjäoikeuden tuomio – 9 vuotta vankeutta
Oulun käräjäoikeus antoi ratkaisunsa 27. helmikuuta 2025. Oikeuden mukaan Janne Johannes Hepo-oja oli toiminut tilanteessa tavalla, joka täytti tapon tunnusmerkistön, mutta ei murhan. Oikeus totesi, että teko oli tahallinen ja kuolemaan johtanut kuristaminen oli kestänyt riittävän pitkään, jotta tekijän täytyi ymmärtää seuraukset. Näin ollen kyseessä ei ollut impulsiivinen teko tai hätävarjelu, vaan harkitumpi väkivallan muoto.
Käräjäoikeus tuomitsi Hepo-ojan 9 vuoden vankeuteen. Lisäksi hän sai tuomion järjestystä ylläpitävän henkilön vastustamisesta ja laittomasta uhkauksesta, jotka olivat osa samaa rikoskokonaisuutta.
Oikeus määräsi myös, että Hepo-oja maksaa uhrin omaisille yhteensä 38 000 euroa korvauksia kärsimyksestä, hautauskuluista ja henkisestä vahingosta.
Oikeusprosessin perusteet ja puolustuksen väitteet
Puolustuksen mukaan Hepo-oja oli toiminut hätävarjelutilanteessa, koska uhri oli hänen mukaansa käynyt ensin hänen kimppuunsa. Käräjäoikeus ei kuitenkaan pitänyt väitettä uskottavana. Oikeuden mielestä teon kesto, väkivallan laatu ja uhrin vammat osoittivat, että Hepo-oja oli tietoisesti jatkanut kuristamista, vaikka oli nähnyt sen hengenvaaralliset seuraukset.
Rikosnimike jäi tapoksi, koska teko ei täyttänyt murhan erityisiä tunnusmerkkejä, kuten erityistä raakuutta tai suunnitelmallisuutta. Tuomion pituus, 9 vuotta, sijoittui kuitenkin lähelle asteikon yläpäätä, mikä osoitti teon vakavuuden ja tahallisuuden.
Hovioikeuden ratkaisu – tuomio pysyy voimassa
Hepo-oja valitti tuomiosta Rovaniemen hovioikeuteen, joka käsitteli asian syksyllä 2025. Valituksessa vaadittiin tuomion lieventämistä ja hätävarjelun hyväksymistä. Hovioikeus kuitenkin piti käräjäoikeuden tuomion voimassa lokakuussa 2025 antamassaan ratkaisussa.
Hovioikeuden mukaan käräjäoikeuden tekemä näyttöarviointi oli oikea. Todistajien lausunnot, oikeuslääketieteellinen selvitys ja Hepo-ojan oma kertomus osoittivat, että teko oli tahallinen eikä puolustautumista. Kuristaminen oli jatkunut useita sekunteja, ja teon seuraukset olivat olleet helposti ennakoitavissa.
Näin ollen hovioikeus vahvisti tuomion: 9 vuotta vankeutta ja 38 000 euroa vahingonkorvauksia uhrin omaisille.
Uhrin tausta ja julkinen keskustelu
Mediassa on myöhemmin käsitelty myös uhrin taustaa. MTV Uutiset raportoi, että hän oli aiemmin saanut tuomion Adeliina-tapaukseen liittyneestä pahoinpitelystä, mutta tällä seikalla ei ollut merkitystä Hepo-ojan rikosvastuuseen. Oikeudenkäynti pysyi tiukasti keskittyneenä tapahtuneeseen tekoon ja sen olosuhteisiin, eikä uhrin aiempi tausta vaikuttanut tuomion sisältöön.
Tapaus herätti kuitenkin keskustelua suomalaisessa yhteiskunnassa erityisesti siitä, miten rikosten taustatekijöitä ja yksilöiden aiempia elämäntilanteita käsitellään oikeudessa. Osa piti rangaistusta liian lievänä, kun taas toiset korostivat sitä, että Suomen rikoslaki painottaa tekijän syyllisyyden astetta ja tekohetken olosuhteita.
Yhteenveto
Janne Johannes Hepo-oja on tuomittu oululainen mies, jonka nimi on jäänyt suomalaisen rikoshistorian sivuille. Tuiran henkirikos syyskuussa 2024 oli poikkeuksellisen järkyttävä ja synnytti laajan oikeusprosessin, joka kesti yli vuoden. Käräjäoikeus tuomitsi Hepo-ojan 9 vuoden vankeuteen helmikuussa 2025, ja Rovaniemen hovioikeus vahvisti tuomion saman vuoden lokakuussa.
Tapauksessa nähtiin jälleen kerran, kuinka suomalainen oikeusjärjestelmä etenee tarkasti ja vaiheittain – riippumattomasti julkisesta paineesta tai tunteista. Lopputulos oli tuomio, joka perustui näyttöön, lain kirjaimeen ja tuomioistuimen huolelliseen arvioon.