By Hanna 
Lauri ”Jesse” Janhunen on nimi, joka herättää Suomessa yhä kiinnostusta ja uteliaisuutta. Hänen tarinansa on poikkeuksellinen yhdistelmä rikollisuutta, eristystä ja selviytymistä – tarina, joka paljastaa paljon myös Suomen vankeusjärjestelmästä ja sen vaikutuksista yksilöön. Janhusen elämä on synkkä, mutta samalla inhimillinen kuvaus ihmisestä, joka vietti lähes koko elämänsä yhteiskunnan ulkopuolella.
Kuka on Lauri “Jesse” Janhunen?
Lauri Janhunen on suomalainen mies, joka tunnetaan yhtenä maan pitkäaikaisimmista vangeista. Hän sai ensimmäisen tuomionsa jo nuorena, ja hänen rikosuransa jatkui useiden vuosikymmenten ajan. Häntä on kutsuttu lehdistössä muun muassa “Kakolan piruksi”, mikä kuvastaa hänen pelättyä mainettaan Suomen vankilamaailmassa.
Janhunen on tuomittu muun muassa murhasta ja tapon yrityksestä, ja hänet todettiin oikeudessa alentuneesti syyntakeiseksi. Tämä tarkoitti, että hänen mielentilansa vaikutti rikosten tekohetkellä hänen vastuullisuuteensa, mutta ei vapauttanut häntä vastuusta kokonaan.
Rikokset ja tuomiot – synkkä tie väkivallan maailmaan
Janhunen sai ensimmäiset tuomionsa jo 1960-luvulla. Hänen rikoshistoriaansa kuuluu väkivaltaisia tekoja, vankilapakoja ja useita yhteenottoja viranomaisten kanssa. Vuonna 1975 hän ampui henkilön karkumatkansa aikana – teko, joka lopullisesti sinetöi hänen maineensa vaarallisena rikollisena.
Hänen elämänsä kulki pitkälti rikosten ja vankeuden rytmissä. Janhunen ei ollut vain rikollinen tekojen vuoksi, vaan hänestä tuli myös vankilakulttuurin symboli – mies, joka eli vuosikymmeniä laitosten sisällä ja tunsi niiden rajat paremmin kuin vapauden.
38 vuotta vankilassa – joista 18 vuotta eristyksissä
Lauri Janhusen elämästä lähes 40 vuotta kului vankilassa. Vielä erikoisempaa on se, että hän vietti noin 18 vuotta yksinäisessä eristyssellissä. Tämä tekee hänestä yhden pisimpään eristyksissä olleista vangeista Suomen historiassa.
Eristyksen aikana hän kertoi muun muassa rakentaneensa pommin ilmastointiputkeen ja valmistaneensa pontikkaa – toimia, jotka kuvastavat hänen haluaan säilyttää kontrolli tilanteessa, jossa kaikki muu oli riistetty.
Vankilaolosuhteet, jatkuva yksinäisyys ja valvonta muovasivat hänen persoonallisuuttaan voimakkaasti. Myöhemmin hän on todennut, että eristyksissä olo kovetti ja katkeroitti häntä, mutta myös opetti hänet sietämään yksinäisyyttä ja hiljaisuutta.
Vapautuminen ja elämä vapaudessa
Vuonna 2009 Lauri Janhunen vapautui vankilasta pitkän ja raskaan vankeuden jälkeen. Vapautumisensa jälkeen hän muutti pois kaupungista maaseudulle, missä hän aloitti uuden elämän. Hän on kertonut haastatteluissa päättäneensä, että ”nyt riittää” – rikoskierre, joka oli kestänyt vuosikymmeniä, sai vihdoin päätöksen.
Julkisuudessa on arvioitu, että Janhunen ei ole vapautumisensa jälkeen tehnyt uusia rikoksia. Hän on elänyt hiljaiseloa ja keskittynyt yksinkertaiseen arkeen, pois median ja viranomaisten katseista. Hänestä tuli tavallaan symboli toipumisesta ja irti päästämisestä – mies, joka menetti kaiken mutta löysi rauhan myöhään elämässään.
Sellaista vankia ei ole – Janhusen oma kertomus
Janhunen on kirjoittanut myös omaelämäkerrallisen teoksen nimeltä “Sellaista vankia ei ole”, jossa hän kuvaa elämäänsä vankilassa, eristyksessä ja rikollisuuden maailmassa. Kirja antaa suoran ja rehellisen kuvan siitä, millaista on elää vuosikymmeniä suljettujen ovien takana, ja mitä vapaus tarkoittaa ihmiselle, joka ei enää tunne maailmaa sen ulkopuolella.
Teos ei ainoastaan käsittele rikoksia ja rangaistuksia, vaan myös inhimillisyyttä, kärsimystä ja elämän tarkoituksen etsimistä. Se on harvinainen näkökulma suomalaiseen rikoskirjallisuuteen – ei katumuksesta, vaan ymmärryksestä ja hyväksynnästä.
Miksi Lauri Janhusen tarina on merkittävä?
Lauri Janhusen tapaus on herättänyt laajaa keskustelua vankeusjärjestelmästä, mielenterveyden hoidosta ja eristyksen vaikutuksista ihmiseen. Hänestä tuli esimerkki siitä, miten yhteiskunta voi tuomita ihmisen pitkään, mutta myös siitä, miten ihminen voi selvitä äärimmäisissä olosuhteissa.
Hänen elämänsä toimii varoituksena – mutta myös opettavaisena tarinana siitä, mitä tapahtuu, kun ihminen suljetaan pois yhteiskunnasta vuosikymmeniksi. Hän on todiste siitä, että eristys muuttaa ihmisen, mutta myös siitä, että jokainen voi vielä löytää rauhan, vaikka se veisi koko elämän.
Johtopäätös
Lauri Janhunen on yksi Suomen rikoshistorian tunnetuimmista ja poikkeuksellisimmista hahmoista. Hänen elämänsä on äärimmäinen esimerkki siitä, mitä rikollisuus, eristys ja inhimillinen kestävyys voivat yhdessä aiheuttaa.
Vaikka hänen nimensä liitetään rikoksiin ja vankeuteen, hänen tarinansa loppu kertoo kuitenkin vapaudesta, sovinnosta ja yksilön kyvystä muuttua. Janhunen ei ehkä koskaan päässyt täysin pois menneisyytensä varjosta, mutta hän osoitti, että elämä voi jatkua senkin jälkeen.